samulilintula.net : netti : Opintotuen kannustavuus

Opiskelijoille porkkanaa vai keppiä?

Opintotuen korotus on nyt erittäin ajankohtaista, koska edellisestä korotuksesta on kulunut kymmenen vuotta, ja puolueet viimeistelevät eduskuntavaalilupauksiaan. Ylioppilaskunnat ovat aloittaneet voimakkaan kampanjan opiskelijoiden taloudellisen aseman puolesta.

Osansa opintotuen korotuksessa on opetusministeriön työryhmällä, joka pohtii opintotuen kannustavuutta. Opintotuen korottaminen nivoutuu voimakkaasti tämän kannustavuustyöryhmän esittämiin toimenpiteisiin, joilla halutaan lisätä korkeakouluista valmistuvien määrää ja valmistumisnopeutta.

On todettava, että byrokratian kielellä kannustavuus ei tarkoita samaa asiaa kuin arkikielessä. Kaksi tavallisinta byrokraattista merkitystä ovat palkkion tarjoaminen valmistumisesta, tai rangaistus siitä, ettei valmistu ajoissa. Näiden näkökulmien vikana on se, että suurillakaan rahallisilla kannustimilla ei saada aikaan hyviä tuloksia, jos opetuksen ja opiskelun perusasiat eivät ole kunnossa.

Yleinen ennakko-oletus, joka liittyy työryhmän työsarkaan on, että nykyinen opintoki ei ole kannustava. Kuitenkin opintotuessa on jo erittäin voimakkaita kannustavuuselementtejä, joiden hyvistä ja huonoista puolista on otettava oppia opintotukea uudistettaessa.

Nykyisin opintotuen kaksi suurinta kannustinta ovat opintotuen rajallisuus ja sen sitominen opintosuorituksiin.

On sekä opiskelijan että valtion talouden etu, että opintotuen saaminen edellyttää aktiivista opiskelua. Pahinta, mitä voisi opiskelijan tulevaisuudelle tapahtua on se, että hän tuhlaa opintotukensa ennen valmistumista. Tähän liittyen on myös Turun yliopistossa oltu kehittämässä opintotuen seurantaa. Turun yliopiston ylioppilaskunta on lausunut kehittämisestä mielipiteensä, joissa kantavana ajatuksena on ollut opiskelijasta huolehtiminen ja kannustavuuden ylläpitäminen.

Opintotuen rajalliseen myöntämisaikaan liittyy erittäin voimakas kannustin, joka on itseasiassa rangaistusmenetelmä. Kun opintotuen 55 tukikuukautta on käytetty loppuun, opiskelijalla ei pääsääntöisesti ole mahdollisuutta mihinkään tukeen esimerkiksi opintojen loppuun suorittamiseksi. Kannustavuustyöryhmä pohtiikin lainapainotteisen vuoden lisäämistä nykyisen tukijakson loppuun.

Edellä mainittu lainajousto saattaa myös johtaa ojasta allikkoon. Ennen lainajouston käyttöönottoa on opintoja monilla aloilla muutettava niin, että ne on mahdollista suorittaa 55 opintokuukauden ja kohtuullisen työajan puitteissa. Tämä tarkoittaa muun muassa ylimääräisten ainesten karsimista niistä oppiaineista, joiden perustutkinto on ylikuormitettu. Toisilla aloilla taas on pohdittava opintojen järjestämistä ja opinnon ohjauksen kehittämistä.

Opetusministeriön työryhmä on aloittanut työnsä pohtimalla erilaisia malleja, joilla opintotukea kehitetään. Työryhmä ei kuitenkaan ole sidottu näihin malleihin.

Eräs kannustavuusmallien ryhmä on palkkioryhmä. Näissä malleissa valmistuminen palkitaan joko antamalla tai olemalla ottamatta sitä. Malleissa on kaksi vikaa: Toisaalta ne tähtäävät vain tilastojen kaunistamiseen unohtaen sen, miksi yliopistosta olisi syytä valmistua. Toisaalta on vaikeaa kuvitella, että valtiolla olisi varaa sellaisiin palkkioihin, jotka antaisivat opiskelijalle enemmän kuin, mitä on valmistumisesta saatava hyöty työmarkkinoilla.

Työryhmän ehdotuksista mielenkiintoinen on opiskelujen lopppun sijoittuvan korotetun opintotuen jakso. Ajatus on, että korotettu opintotuki estäisi opiskelijoita lipeämästä työelämään vain hieman ennen valmistumistaan. Tätä mallia kohtaa samat ongelmat kuin lainajoustoa: opiskelijat eivät ole tasa-arvoisia, jos opinnot eivät ole yhteismitallisia.

Opintorahan ja opintotuen korotus ovat yksiselitteisesti opiskelua tukevia toimenpiteitä. Vuoden 1992 opintotuen korotuksen jälkeen valmistumisaika on vähentynyt vuodella. Erityisesti asumislisä kaipaa kipeästi tuntuvaa korotusta. Asumislisän korotus on poliittisesti realistista, mutta ei varmaa. Tähän opiskelijat voivat itse vaikuttaa, ovathan eduskuntavaalit tulossa.

(Julkaistu Yliopistotiedoissa 5/2002)


Ydinvoima ei työllistä merkittävästi
Uusiutuvat energiatekniikat ovat vientivaltteja Suomelle. Ne voivat laajentaa vientiteollisuuden kapeaa tuotevalikoimaa merkittävästi.

samuliättäsamulilintula.net