Vuoden 2003 lopulla Opetusministeriön asettama selvitysmies Eero Kurri esitteli istuvalle hallitukselle selvityksensä opintotuen korottamisesta. Kurri esitti opiskelijoiden pitkäaikaisten toiveiden mukaisesta asumislisän korottamista, mutta samassa esityksessä ehdotettiin myös tukikuukausien leikkaamista ja uutta opintolainamallia.
Tämä Turun Sanomissa 14.1.2004 julkaista mielipidekirjoitus puuttuu opintolainaehdotuksen ongelmallisia kohtiin. Myöhemmin opintotuesta vastaava kulttuuriministeri Tanja Karpela (kesk.) on hylännyt sekä ehdotukset asumislisän korottamisesta että tukikuukausien leikkaamisesta. Opintolainauudistuksesta kiistellään yhä, ja SYL järjesti 18.3. suurmielenosoituksen mm. opintorahan ja asumisliän korottamisen puolesta.
Kansanedustaja Marjukka Karttunen kirjoitti (TS 29.12.2003) opintotuen kehittämisestä. Hän nosti aiheellisesti esiin opintolainan verovähennysoikeuden lisäämisen, joka on opintotukiuudistuksista vaikein toteuttaa hyvin.
Opetusministeriön asettama selvitysmies Eero Kurri on esittänyt opintolainaan 30 prosenttia verovähennysoikeutta, mutta vain viiden vuoden tavoiteajassa valmistuneille ja vain 2 500 euron ylittävästä lainasta. Molemmat reunaehdot tekevät aiotusta uudistuksesta tehottoman.
Opintolainan verovähennysoikeutta lisäämällä voidaan saavuttaa joitakin parannuksia koulutusjärjestelmään ja opiskelijoiden toimeentuloon ainoastaan, jos se tehdään oikein.
Tärkeintä on se, että opintolainasta kehitetään opiskelijalle turvallinen ja houkutteleva keino opiskelujen edistämiseen.
Opintolaina voi nopeuttaa opiskeluja, koska se vähentää tarvetta hankkia toimeentuloa hanttihommilla ja siten lisää mahdollisuuksia kokopäiväiseen opiskeluun.
Opintolainaa tarvitaan kuitenkin heti opintojen alusta alkaen, jolloin opiskelija ei voi tietää, tuleeko hän valmistumaan viidessä vuodessa.
Tiukasti rajattuihin opintolainan kannustimiin eivät uskaltaisi luottaa ne, jotka voivat kuvitella, että heitä saattaisi kohdata oma tai lähiomaisen sairaus tai muita vaikeita elämäntilanteita. Oman perheen tai vaikkapa yrityksen perustavat opiskelijatkaan eivät voisi käyttää etuutta hyväkseen.
Valmistumiselle asetettu aikaraja aiheuttaa sen, että halpaa lainaa nostavat opiskelujen loppuvaiheissa vain ne, jotka voivat jo olla varmoja nopeasta valmistumisestaan.
Vaikka aikarajan asettamisen tavoite on opiskelujen nopeuttaminen, sen vaikutukset ovat päinvastaiset.
Opintolainaa markkinoivalla Opetusministeriöllä on voitettavinaan myös paljon lainan ottamiseen kohdistuvia ennakkoluuloja. Korkean omavastuuosuuden asettaminen ja verovähennysten epävarmuus saa opiskelijat karttamaan opintolainan kokeilemistakin. Tällöin ei ole paljon toivoa, että ennakkoluulot lainaa kohtaan vähenisivät ja että opintolainan verovähennysoikeus toisi kaivattuja muutoksia.
Kehittämällä opintolainaa voidaan myös auttaa kaikkein vähävaraisimpia opiskelijoita, joilla ei ole mahdollisuutta työntekoon tai vanhemmilta saatavaan apuun. Nämä opiskelijat joutuvat ostamaan leipää lainarahalla nyt ja "hallituksen kaavailujen mukaan" myös tulevaisuudessa.
Eero Kurrin esityksen mukaan verovähennysoikeus myönnettäisiin vasta vuoden 2005 alusta aloittaville opiskelijoille. On väärin, että samaan aikaan opiskelevia opiskelijoita kohdellaan selkeän epätasa-arvoisesti.
Tällainen järjestelmä aiheuttaisi päänsärkyä myös opintotuesta neuvoville ja tiedottaville tahoille.
Samuli Lintula
Suomen ylioppilaskuntien liiton hallituksen jäsen
Turku
Ydinvoima ei ole turvallista
Kriisitilanteessa ydinvoima ja muut keskittyneet energiantuotantotavat ovat suuri riskitekijä.
samulilintula.net