Luonnontieteen vastauksia voi saada kokeilemalla. Oikein tehdyillä kokeilla saadaan oikea vastaus, eikä asiasta ole mieltä väitellä. Metafysiikan alaan kuuluvan etiikan vastaukset ovat vaikeampia. Kokeita voi tehdä, mutta kokeet kertovat, miten asiat ovat. Eetikko haluaa kuitenkin tietää, miten asioiden pitäisi olla.
Normit - moraaliset ohjeet ja etiikan tutkimuskohde - johdetaan faktasta (tai uskomuksesta) ja arvosta (tai intressistä). Esimerkiksi: lyöminen sattuu (fakta/uskomus) + kipu on pahaa/väärin (arvo/intressi) => älä lyö (normi). Hiroshiman atomipommi, Belgian pedofiili, kedon kukkaset ja halaus eivät ole hyviä eivätkä pahoja, ennen kuin niille annetaan sellainen arvo. Esimerkkejä arvoista ovat ystävyys, kauneus, hyvinvointi ja viisaus; vihamielisyys, rumuus, pahoinvointi, tyhmyys. Lisäksi arvot jakaantuvat itseisarvoihin ja välinearvoihin. Joku saattaa arvostaa varallisuutta sellaisenaan, toinen taas arvostaa varallisuutta välineenä hyvinvoinnin saavuttamiseen. Arvojen lisäksi voidaan puhua epäarvoista eli asioista, joita emme arvosta.
Saattaa olla mahdotonta arvostaa sekä kauneutta että rumuutta - ainakin yhtä paljon ja samanaikaisesti - eikä niin tarvitsekaan tehdä. Arvoista on tarkoitus valita vain osa. Kaiken lisäksi ei-uskonnolliseen etiikkaan kuuluu se, ettei mikään arvo ole toista väärempi tai oikeampi valinta.
Uskoville asia on toisin. Kristityille oikeita arvoja ovat esimerkiksi kärsivällisyys ja lähimmäisenrakkaus. Heillä on kirja, josta katsoa, mitkä arvot ovat "oikeita". Ateistit taas joutuvat valitsemaan arvonsa itse ja elämään valintojensa kanssa vastuullisesti.
Pohdin seuraavaksi arvojen vaikutusta normeihin ja ihmisten välisiin suhteisiin. Kuvitellaan henkilö A, jonka mielestä kivussa ei ole mitään pahaa ja joka tietää, että lyöminen aiheuttaa kipua. Miten voimme sanoa, että A tekee väärin lyödessään B:tä, jos emme tuomitse hänen arvovalintaansa? Jos sanoisimme hänen tehneen väärin, sanoisimme, että meillä on oikeat arvot ja hänellä väärät, mutta emme pystyisi millään todistamaan, että olemme oikeassa. Olisiko siis järkevää olla valitsematta kivuttomuutta arvokseen, jos haluaa lyödä muita?
Päättelemme, että kun A osoittaa lyömällä, ettei hän arvosta kivuttomuutta, ei B:llä ole mitään syytä pidättäytyä lyömästä A:ta. Miksi emme päättelisi, että B osoittaa A:ta lyömällä, ettei hän arvosta kivuttomuutta? Kun erotetaan toisistaan aktio ja reaktio, voidaan sanoa, että A:n lyönti, joka on aktio, kertoo A:n arvoista, ja että B:n lyönti, joka on reaktio, kertoo sekin A:n arvoista.
Jos siis haluaa lyödä muita ja valitsee, ettei kivuttomuus ole arvokasta, täytyy myös hyväksyä se, ettei oma kivuttomuus ole arvokasta. On hyväksyttävä se, että tulee lyödyksi. Vastavuoroisuus on ei-uskonnollisen etiikan peruspilari. (Toisaalta kiinalainen Kung-Fu Tse sanoi "Älä tee toiselle, mitä et toivo itsellesi tehtävän", ja juutalainen Jeesus Nasaretilainen sanoi "-- millä mitalla te mittaatte, sillä mitataan teille" ja "-- kaikki mitä tahdotte ihmisten tekevän teille, teidänkin täytyy samoin tehdä heille;--".)
Merkitseekö tällainen etiikka paluuta Hammurabin lakiin? Silmä silmästä, hammas hampaasta? Kyllä, jos emme arvosta anteeksiantoa. Anteeksiantoa kannattaa arvostaa, jos sitä haluaa itsekin kokea.
Asioita mutkistaa vielä se, että joku saattaa lyödä ensimmäisenä, vaikka arvostaisikin kivuttomuutta. Näin voi käydä esimerkiksi omaisuutta puolustettaessa, jos omaisuutta arvostaa enemmän kuin kivuttomuutta tai omaisuus on hyvinvoinnin tae. Lisäksi tuomittaessa täytyy muistaa, että tuomio ei aina kohdistu rikoksen tekijään vaan joskus syyttömäänkin. Katsaus nykyiseen lakikäytäntöömme osoittaa, että osoittaa, että osia hammurabin laista on käytössä: vapauden riistosta saa vankilatuomion ja näpistyksestä sakkoja. Kaiken kaikkiaan varovaisuus, maltillisuus ja armo ovat tuomittaessa paikallaan.
Yksi filosofian kivijaloista on loogisuus. Etiikassa tämä ilmenee siten, ettei pidetä järkevänä sallia Pekkaa lyötävän ja kieltää lyömästä Paulaa, jos Pekka ja Paula ovat merkittävissä suhteissa samankaltaisia.
Mitä tarkoitta merkittävissä suhteissa samankaltainen? Yksinkertaistetussa tilanteessa se tarkoittaa sitä, ettei Pekka eikä Paula ole lyönyt ensin (aktio ja reaktio), että molemmat kärsivät lyönnistä (fakta) ja molemmat arvostavat kivuttomuutta (arvo). Se, että Pekka on valkoihoinen mies ja Paula on tummaihoinen nainen, ei mitenkään vaikuta asiaan. Ihonväri ja sukupuoli eivät ole merkittäviä asioita, mihin antiseksismi ja antirasismi perustuvat. Ei myöskään ole järkevää sallia sian lyömistä, koska laji ei ole merkittävä asia (antispesismi).
Kukaan ei voi pakottaa sinua valitsemaan loogisuutta (arvo sekin!), eikä kukaan voi väittää, että epäloogisuuden valitseminen on väärin. Toisaalta sinun kannattaa miettiä, miten sinun voi käydä, jos valitset epäloogisuuden, ja muut mittaavat sinua mitallasi.
Otsikon mukaisesti vaadin uusia normeja eläinten käsittelyyn. Ennen kuin voin käsitellä arvojemme vaikutusta eläinten kohteluun, minun täytyy käsitellä faktoja.
Jotkut nimittäin uskovat enemmän 1600-luvun matemaatikkoja kuin 2000-luvun biologeja ja väittävät, että eläimet eivät tunne kipua. Näitä väitteitä käsittelen toisaalla ja tästä eteenpäin oletan sinun edes argumentin vuoksi olevan kanssani samaa mieltä eläinten kyvystä kärsiä (fakta).
Väitän myös, että eläimelle on arvokasta sen oma elämänlaatu. Se arvostaa terveyttä, vapautta, ruokaa ja kivuttomuutta (arvo) Miksi muuten eläimet söisivät, joisivat hoitaisivat haavojaan ja välttelisivät vaaroja? Väitettä siitä, että eläimet vain reagoivat kuten koneet, käsittelen samassa artikkelissa kuin eläinten kivun kokemista.
Johtopäätös on seuraava: eläimet arvostavat kivuttomuutta, vapautta, kylläisyyttä jne. eikä niitä saa estää elää arvostustensa mukaisesti, jos haluaa itse nauttia elämää, jota arvostaa (normi). Se, että eläimet eivät ole ihmisiä eivätkä ne ole yhtä älykkäitä kuin ihmiset, on totta, mutta sillä ei ole merkitystä. Eläimet ja ihmiset arvostavat samoja asioita, ja nämä arvot kannattaa itsekkäistä syistä ottaa huomioon. (Voi myös puhua intresseistä arvojen sijasta. Jotkut ovat syyttäneet minua antropomorfismista, koska käytän eläinten kohdalla sanaa arvo. Arvon käsite on kuitenkin niin venyvä, että minun mielestäni sen käyttäminen eläinten yhteydessä on mahdollista.)
Asiaa voi havainnollistaa myös toisella tavalla, kuten Peter Singer tekee kirjassaan Oikeutta eläimille. Eläimet ovat sekä samanlaisia että erilaisia kuin ihmiset. Nekin tuntevat kipua, stressiä ja pelkoa, mutta eivät osaa käyttää kieltä tai työkaluja yhtä taitavasti kuin ihmiset - ihmiset keskimäärin. On olemassa ihmisiä, joiden äly on pysyvästi jäänyt eläinten tasolle tai joiden äly ei vielä ole kehittynyt aikuisiin mittoihin.
Vaikeasti kehitysvammaiset ja vauvat ovat monelta osin samankaltaisia kuin eläimet. Siksi on loogisuuden vuoksi sovellettava kärsimyksen osalta samoja periaatteita kehitysvammaisiin, eläimiin ja vauvoihin. Omalla toiminnallasi eläimiä kohtaan teet omat valintasi. Epäloogisuus on mahdollinen, muttei kannattava valinta.
Loppusanat: En tiedä, pitäisikö minun olla pettynyt vai ylpeä, jos sinulla ei ole yhtään vastaväitettä. Animal Rights Resource Sitelle on kerätty kattava kokoelma tietoa eläinten oikeuksiin liittyvistä asioista, ja sitä kautta löytyy mm. Animal Rights FAQ ja niihin on vastattu huolellisesti. Jos et löydä kysymykseesi vastausta tai vastaukset eivät tyydytä sinua, anna minulle palautetta: samuli@samulilintula.net
Kirjoitettu kesällä 1999,
uudistettu heinäkuussa 2002
Ydinvoima ei ole kotimaista
Ydinvoimalatekniikka on ulkomaista tuotantoa. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävät
tekniikat ovat taas suurelta osin kotimaisia ja suomalaisia työllistäviä.
samulilintula.net