Duaalimalli takaa ihmisten ja alueiden tasa-arvon

Duaalimalli:

Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä noudatettava kahden järjestelmän malli, jossa korkeakoulutus jakaantuu kahdelle sektorille: ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Järjestelmät tuottavat eri valmiuksia ja tutkintoja erilaisiin tarkoituksiin. Duaalimalli on Euroopassa lähes ainutlaatuinen järjestelmä, joka esimerkiksi Iso-Britanniassa on purettu tekemällä kaikista korkeakouluista ylipistoja.

Opetusministeriön työryhmä antoi antoi esityksen uudeksi ammattikorkeakoululaiksi toukokuussa 2002. Lakiesitys, jonka takana opetusministeri Rask seisoo, uhkaa korkeakoulujen duaalimallia ja sitä kautta ihmisten ja alueiden tasa-arvoa sekä työllisyyttä. Tämä on erityisen paradoksaalista, koska lain tukijoina on vasemmiston ja keskustapuolueen edustajia.

Alueellinen tasa-arvo: hallinto

Lakiesitys lähtee siitä, että ammattikorkeakouluille on taattava samanlainen autonomia kuin tiedekorkeakouluille. Ne, jotka tätä esittävät, ovat yleensä taustaltaan yliopistolaisia, eivätkä he ymmärrä ammattikorkeakolujen erilaisuuteen liittyvää voimaa.

Tiedekorkeakouluilla on autonomia, koska ne tekevät tiedettä, minkä on oltava autonomista. Ammattikorkeakoulut tekevät aluepolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa. Politiikka ei voi olla autonomista poliittisista päättäjistä.

Voimakkaan aluepolitiikan edellytys on, että määräysvalta ammattikorkeakoulujen suhteen säilyy maakunnissa. Lakiehdotus uhkaa kuitenkin syrjäyttää alueelliset poliitikot pois ammattikorkeakoulujen hallinnosta.

Ihmisten tasa-arvo

Lakiesitys vie ammattikorkeakoulujen toimintaa lähemmäs tiedekorkeakouluja. Joidenkin tahojen mielestä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulisi jopa antaa samanlaisia opintoja. Aikuisten ihmisten tasa-arvoa ei voi voi edistää tasapäistämällä.

Ihmisiä on monenlaisia: toiset ovat parhaimmillaan teoreettis-tieteellisessä työssä, ja toiset ovat parhaimmillaan soveltavassa käytännöntyössä. Jos meillä on vain yksi tapa mitata lahjakkuutta, puolet ikäluokasta on keskimääräistä tyhmempiä. Ihmisten tuomitseminen tyhmiksi luo huonon perustan sille, että 70% koulutetaan nuorista käy korkeakoulun.

Sallimalla useita erilaisia lahjakkuuden mittareita, toisin sanoen ylläpitämällä erilaisia koulutuslinjoja, annamme useammalle ihmiselle mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen tavoilla, jotka hyödyttävät myös yhteiskuntaa. Useamman erilaisen lahjakkuuden osoittaminen tarvitsee tuekseen kahta erilaista korkeakoulujärjstelmää - duualimallia.

Alueellinen tasa-arvo: opetus

Opiskelijoiden tasa-arvo liittyy myös alueelliseen tasa-arvoon. Jos opiskelijoiden annetaan jakautua A- ja B-luokkaan, niin myös korkeakoulut tulevat jakautumaan samoin. Kun etelän muuttovoittoalueille on enemmän hakijoita, pääsee Pohjois- ja Itä-Suomen korkeakouluihin helpommin sisään. Vääjämättä käy niin, että muuttotappioalueiden ammattikorkeista tulee b-luokan korkeakouluja.

Ammattikorkeakoululakia ajaa eteenpäin vasemmiston ja keskustapuolueen edustajien lyhytnäköisyys ja ammattikorkeakoulujen rehtoreiden (yliopistojen kasvattien!) halu kilpailla yliopistojen kanssa. Korkeakoulujen kilpailu näin pienessä maassa ei ole tervettä. Kansakuntana meillä ei ole varaa siihen, että maassamme on 50 korkeakoulua.

Ydinvoima ei torju ilmastonmuutosta
Ilmastonmuutosta torjuttaessa tulee vähentää hiilidioksidipäästöjä, ei ainoastaan saavuttaa Kioton tavoitteita, joka on vain välitavoite. Energian käytön tehostaminen ja uusiutuvat energiamuodot vähentävät merkittävästi enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin ydinvoima.

samulisamulilintula.net