Saavutettavuus (eng. accesibility) on noussut yhä keskeisemmäksi tekijäksi nettisivuja suunniteltaessa. Yhtäältä tähän on vaikuttanut netin laajeneminen yhä useamman käyttöön. Akateemisista tutkijapiireistä netti on levinnyt kaikkien käyttöön pojanpojasta isoäitiin. Toisaalta netin ilmaisuvoima on kasvanut. Nykyään sivuilla on ääntä, kuvaa ja värejä ja kokoja siinä missä ennen oli vain tekstiä hyvin rajoitetulla merkistöllä.
Saavutettavuuteen on kolme näkökulmaa. Hyvä on se, jossa kysytään miten. Huonoja näkökulmia ovat myös valitettavan tavalliset, "ei" ja "mikä?". Kaksi viimeistä näkökulmaa osoittaa, että kaiken kansan Internet on yhä keskeneräinen projekti ja että lankoja pitävät kädessään nuoret, itsekeskeiset, ihmisistä vieraantuneet nörtit.
Ihmisistä vieraantumista on se, että saavutettavuuteen kielteisesti suhtautuvat tuijottavat prosentteja. Esimerkiksi vammaisia kohdellaan vain murto-osina. Kokonaan unohdetaan, että 100% siitä henkilöstä, joka on vammainen, ei voi käyttää sivua, jos sivut suunnitellut henkilö on niin päättänyt.
Nuoruutta on se, että unohdetaan iän tuomat ongelmat, joista näön heikkeneminen on yleisin.
Nörttiyttä on se, että kuvitellaan kaikilla olevan uusin ja nopein tietokone suurine monitoreineen ja kiinteine Internet-yhteyksineen.
Itsekeskeisyyttä on se, että sivut suunnitellut henkilö ei ymmärrä, miten hänen syrjivä toimintansa voi loukata jonkun muun tunteita.
Omassa toiminnassani saavuttavuuden parantamiseksi olen havainnut ongelmia sekä kotisivuja tilaavissa yrityksissä että kotisivuja tekevissä firmoissa. Keskeistä näille ongelmille on asiakkuuden käsitteen hämärtyminen ja kustannustietoisuuden puute.
Nettiin halajavilta yrityksiltä puuttuu Internet-visio. Visiolla tarkoitan sitä, että olisi olemassa jokin suunnitelma siitä, miksi yrityksellä on kotisivut ja mitä niillä yritetään saavuttaa. Omien kotisivujen tasoa ei osata arvioida tyytyväisten asiakkaiden määränä, vaan sivujen hyvyyden mittarina pidetään estetiikkaa.
Estetiikkaa arvostetaan ylenpalttisesti myös kotisivuja tekevissä firmoissa. Sivujen tekijät varjelevat sivuihin kohdistuvaa arvostelua niin kuin kyse olisi omasta taideteoksesta, johon ei voi kajota. Joskus olen saanut vaikutettua sivujen saavutettavuuteen vasta, kun olen kulkenut webmasterin ohi markkinointiosastolle, jossa on ymmärretty, että minä olen asiakas ja nettisivut väline.
Saavuttavuusongelmien alku ja juuri ovat ristiriitaiset tavoitteet ja virheelliset mielikuvat hyvistä kotisivuista. Hyvä kotisivu ei ole mainos. Siksi sen ei kuulu olla "viilee" vaan toimiva paikka myyjän ja asiakkaan kohtaamiselle. Tämä tarkoittaa sitä, että sivun keskeisintä sisältöä ei ole mikään vilkkuva ja liikkuva vaan tavallinen teksti, tavalliset linkit ja tavalliset lomakkeet. Tässä kohtaamisessa ei ole sovieliasta näyttää asiakkaalle pitkää nenää ja ovea. "Tämä ohjelma on suunniteltu toimimaan 4.0 ja uudemmilla selaimilla. Päivitä selaimesi."
Väitän, että nettisivujen väriloisto ja monimutkaisuus ovat yliarvoistettuja. Asiakas ei arvostele kauppapaikkoja niinä taideteoksina, joiksi ne usein tehdään (jos arvostelisi, niin Suomessa ei olisi yhtään automarkettia pystyssä). Asiakkaan ihailevat katseet eivät myöskään kasvata yrityksen kassavirtaa.
Vilkkuvalojen ja muiden krumeluurien välttäminen kannattaa, sillä se on paras apu saavuttavuuden lisäämiseen. Saavuttavuuden suhteen jokainen sivu on aluksi täydellinen, mutta monia jatkojalostetaan eteenpäin ajaen pois asiakkaita; kun sivujen sisältö on kirjoitettu, joku näkee vaivaa suunnittelemalla kaiken Flashin, kuvien, pienten fonttien, epäselvien värien tai kehysten varaan.
Tämä kirjoitus on ilmestynyt 17.9.2002 Bittivuodossa kolumnina.
Ydinvoima ei ole turvallista
Kriisitilanteessa ydinvoima ja muut keskittyneet energiantuotantotavat ovat suuri riskitekijä.
samulilintula.net