Archive for June, 2009

Vasemmisto ei hävinnyt taaskaan?

Monday, June 15th, 2009

Käyttäen samaa menetelmää kuin kunnallisvaalien analysoimisessa, olen tutkinut tätä paljon puhuttua vasemmiston eurovaalitappiota. Lyhyenä kertauksena kyse on siitä, että puolueiden saama kannatus kerrotaan puolueen saamilla pisteillä vasemmisto–oikeistoakselilla (0–10) ja tästä lasketaan keskiarvo, joka kertoo, mihin äänestystulos sijoittuu, oikealle vai vasemmalle. Pohjalla käytetyn tutkimuksen mukaan koko kansan ideologinen keskiarvo on 5,5.

Vuoden 2004 vaaleissa vaalituloksen ideologinen keskiarvo oli 5,80, josta se nyt nousi 5,88:aan, eli vain hiukkasen oikealle. Tämä tulos on laskettu paikkajakauman perusteella. Kannatusprosenttien perusteella muutos on vielä pienempi: 5,52 → 5,57. Jos vasemmistoliitto olisi saanut 3 000 ääntä enemmän, paikkajakauman perusteella vaalit olisivat olleet jopa vasemmiston voitto!

Samoin kuin viime vaalien jälkeen kysyn, miksi totuus ei vastaa hokemaa vasemmiston tappiosta.  Vastaus on hyvin pitkälti sama. Vasemmistoliitto ja SDP hävisivät yhteensä puolet paikoistaan, mutta nämä kaksi puoluetta eivät ole yhtä kuin vasemmisto, vaikka vapaus valita toisin -foorumi ja hyvin pitkälti sen takana olevat “työväenpuolueet” pyrkivät omimaan vasemmistolaisuuden. Suomen eurovaalit eivät olleet vasemmiston vaan SDP:n ja Vasemmistoliiton murskatappio.

Politiikka ja lakot

Friday, June 12th, 2009

© Pöllö / Creative Commons Attribution 3.0 Unported

VR:n työntekijät menevät lakkoon maanantaina ja pysäyttävät koko maan junaliikenteen. VR:n lakko aiheuttaa huomattavasti enemmän murheet ja kansantaloudellisia kustannuksia, kuin mitä lakkoilevat työntekijät hyötyisivät jos saisivat toiveensa läpi. Yksittäisessä tapauksessa valtion kannattaisi maksaa viulut, jotta lakolta vältyttäisiin.

Jos poliitikot voisivat päättää, lakko voitaisiinkin varmasti välttää. Onneksi eivät voi.

VR:n tilanne ei nimittäin ole yksittäinen. Vastaavanlainen asetelma koskee muutakin liikennettä kuten satamia ja linja-autoliikennettä. Se koskee myös lasten päivähoitoa, energiantuotantoa, ruokakauppoja ja monta, monta muuta alaa. Kun taloudellinen keskinäisriippuvuus on hyvin suuri, yksi ala voi omalla lakollaan pysäyttää monia muitakin.

Kun laskee yhteen kaiken sen vahingon, jota kaikki yksittäisten toimialojen lakot voivat aiheuttaa, summa on huomattavasti suurempi kuin bruttokansantuote. Siksi on aivan mahdotonta antaa jokaiselle toimialalle yhtä paljon kuin mitä sen järjestämän lakon haitta on.

Käytännössä lakoista ei aiheudu yllä kuvattuja ongelmia, koska työntekijät eivät voi lakolla kiristää yhteiskuntaa. Työntekijät voivat painostaa vain työnantajia, jotka eivät voi luvata palkankorotukseksi osuutta muiden alojen tuottamasta bruttokansantuotteesta. Työnantaja ei voi myöskään suostua palkankorotuksiin, jotka tekisivät toiminnasta taloudellisesti kannattamatonta. Paitsi jos työnantajat ovat poliitikkoja.

Poliitikoilla työnantajina on mahdollisuus ottaa palkankorotus muiden työntekijöiden selkänahasta korkeampina veroina. Tämän lisäksi poliitikko ei välttämättä ole kiinnostunut toiminnan taloudellisuudesta vaan oman paikkansa uusimisesta. Tämän vuoksi julkisesta taloudesta päättävä poliitikko on huono työnantaja koko kansan näkökulmasta.

Mitä kauemmas työnantajapolitiikka saadaan poliitikoista, sen parempi. VR:n tapauksessa yhteys on jo aika etäinen. VR on osakeyhtiö, jolla on yhtiön osakeyhtiön hallitus. Osakeyhtiölain mukaan hallitus tai yhtiön toimitusjohtaja eivät voi tehdä päätöksiä, jotka pelastavat valtion omistajapolitiikasta vastaavan ministerin, Jyri Häkämiehen, poliittisen tulevaisuuden, jos päätös on vastoin yrityksen etua. VR:n työntekijät valittavat, että yhtiön työnantajapolitiikka on muuttunut kovemmaksi. Ministeri Häkämies ei voi asiasta päättää eikä asia edes kuulu omistajapolitiikan alaan.

VR:n tilanne ja poliittinen lakko on harmillinen tapaus. Parhaiten vastaavan sotkun syntyminen ehkäistään purkamalla VR:n monopoli ja avaamalla henkilöraideliikenne kilpailulle. Silloin VR saattaisi olla kiinnostuneempi myös asiakkaistaan. Nimim. “Kirjoitan tätä junassa, joka lähti 20 minuuttia myöhässä”

Keitä ne on ne…

Thursday, June 4th, 2009

Mitenhän moni perussuomalaisten kannattajista on entisiä keskustan kannattajia? Arkijärki sanoo, että aika moni. Tilastot sanovat samaa. Vertailin SMP:n/perussuomalaisten ja keskustan kannatusta eduskunta- ja kunnallisvaaleissa vuosina 1960–2008 ja sain alla olevan tuloksen. Kannatusten korrelaatio on -0,60. Punaisella neliöllä olen merkinnyt erikseen perussuomalaisten aikakauden ja siltäkin ajalta korrelaatio on -0,55. Tämä aineisto ei suoraan kerro, kuinka moni SMP:n/perussuomalaisten kannattajista on entisiä keskustalaisia, mutta korrelaatio on huomattava.