Jos jokainen suomalainen säästäisi omat eläkkeensä omista työtuloistaan automaattisesti kerättävillä eläkemaksuilla, eläkejärjestelmästä voisi alkaa olla kiinnostunut vasta oman eläkeiän kynnyksellä. Mutta kun suomalaiset eivät maksa omista eläkkeistään kuin neljänneksen. Jokainen sukupolvi maksaa pääosin edellisen sukupolven eläkkeet ja maksattaa kolme neljännestä omista eläkkeistään seuraavalla sukupolvella. Siksi alle nelikymppisten tulisi olla nyt kiinnostuneita siitä, millaista eläkettä heidän vanhempansa saavat.
Järjestelmää, jossa jokainen maksaa omat eläkkeensä, kutsutaan rahastoivaksi järjestelmäksi. Siinä eläkemaksut pannaan säästöön eläkevakuutuksiin aina eläkeikään asti. Järjestelmää, jossa seuraava sukupolvi maksaa veroistaan edellisen sukupolven eläkkeet, taas sillä kutsutaan jakojärjestelmäksi. Jos jokainen sukupolvi olisi yhtä suuri ja eläisi yhtä pitkään, olisi täysin samantekevää, onko eläkejärjestelmä rahastoiva vai jakojärjestelmä, sillä eläkemaksujen ja eläkkeiden suhde pysyisi koko ajan samana.
Kuten tiedämme sukupolvet ovat eri suuruisia ja elinikä on jatkuvasti kasvanut. Siitä seuraa alla olevan kuvion mukainen epäsuhta. Etsi, mikä kuviossa on pielessä ja korjaa se (huomaa vihje).
 |
Sota loppuu ja itsenäisyyden ajan alkuaikoina syntyneet sukupolvet perustavat monilapsisia perheitä. |
 |
Suuret ikäluokat maksavat vanhemmilleen pienet ja lyhyet eläkkeet. Eläkemaksut ovat kokonaisuudessaan pieniä ja ne voidaan jakaa suuren työntekijäjoukon kesken. |
 |
Työuransa aikana ja poliittisen vallan huipulla suuret ikäluokat parantavat omia eläke-etuuksiaan mutta eivät pane rahaa säästöön eläkkeiden maksua varten. |
 |
Pienet ikäluokat maksavat suurille ikäluokille suuret ja pitkät eläkkeet. Maksettavaa on paljon ja maksajia on vähän. |
 |
Pienet ikäluokat lapsineen eivät voi nauttia kunnollisista peruspalveluista, koska leijonanosa veroista menee suurten ikäluokkien eläkkeiden maksamiseen. Pieniä ikäluokkia ei kiinnosta, eivätkä ne äänestä, joten mikään ei muutu. |
