Turun talous tulee varmasti olemaan yksi vaalien suurimmista keskustelunaiheista. Vihreiltä on kysytty, mitä tekisimme talouden parantamiseksi ja sitä tullaan varmasti kysymään ehdokkailtakin. Vastaus olisi helpompi antaa, jos olisi yksi iso ”juttu” tai korkeintaan pari, joilla tilanteen voisi ratkaista. En usko, että sellaista on. Oikea vastaus koostuu sadoista pienistä toimenpiteistä. Nämä toimenpiteet olen kerännyt oman näkemykseni mukaan 12 otsikon alle.
- Rekrytoidaan hyvät johtajat. Hyvä tai huono tulos riippuu ennenkaikkea siitä, onko johtaja pätevä ja sopiva juuri kyseisessä organisaatiossa ja kyseisellä hetkellä. Hyvä johtaja voi tehdä ihmeitä: Turun kaupungin liikennelaitoksen tuottavuus on parantunut yli 20 % ilman irtisanomisia ja ilman saavutettuihin etuihin puuttumista samalla, kun työtyytyväisyys on kohonnut. Säästö kuntalaisille on 1 miljoona euroa vuodessa. Johtajia ei tule valita poliittisin perustein.
- Vapautetaan työntekijöiden luovuus. Suurin osa Turun työntekijöistä on ammattitaitoista ja koulutettua. Heihin pitää luottaa. He tietävät parhaiten, milloin he saavat tulosta aikaan ja mitkä tekijät haittaavat kuntalaisten palvelemista. Työntekijöille pitää antaa enemmän valtaa oman työnsä suunnitteluun ja muun organisaation tehtävä on auttaa työntekijöitä eikä kontrolloida heitä. (Suosittelen kaikkia Turun henkilöstökeskuksen työntekijöitä ja esimiehiä lukemaan Gary Hamelin teoksen ”Johtamisen tulevaisuus”.)
- Liikunnalle vastuu terveydestä. Terveysliikuntaan pitää satsata enemmän rahaa ja liikunnan rahat pitää jakaa sen mukaan, miten yhdistykset ja lajit onnistuvat ylläpitämään turkulaisten kuntoa ja edistämään terveitä elintapoja, mikä auttaa säästämään terveydenhuollon kustannuksissa, sairauspoissaoloissa jne. Sillä ei enää pitäisi olla merkitystä, onko urheiluseura oikeistolainen vai vasemmistolainen. Sitä vastoin on korostettava seurojen vastuuta: Tutkimusten mukaan jääkiekkoa pelaavat nuoret aloittavat alkoholin ja tupakan käytön muita nuoria aikaisemmin – ei tällaista toimintaa voi pyörittää veronmaksajien rahoilla.
- Taloudellinen kaavoitus. Uusien asukkaiden houkutteleminen tuo uusia veronmaksajia, mutta luonnollisesti myös uusia kuluja. Yksi suurimmista kuluista on panostukset infrastruktuuriin kuten katuihin, meluvalleihin, viheraluesiin ja vesihuoltoon. Kaavoitusratkaisut vaikuttavat näiden kustannuksiin. Kaavoitus vaikuttaa myös joukkoliikenteen kannattavuuteen, joka voi vaatia tukea yli 50 prosenttia tai olla lähes omavarainen.
- Ruuhkamaksuista rahaa joukkoliikenteelle. Liikenne olisi paljon sujuvampaa ja ruuhkat vähäisempiä, jos entistä useampi käyttäisi joukkoliikennettä. Turussa joukkoliikenteelle on luotu kohtalaiset edellytykset, joten turkulaiset sitä jo suosivatkin, mutta muista kunnista suuntautuu Turkuun suunnattomia autoletkoja. Tukevatko turkulaiset veronmaksajat joukkoliikenettä, jotta muiden kuntien asukkaat voisivat täyttää kadut? Ruuhkamaksuilla voidaan tehdä kustannusten jako oikeudenmukaisemmaksi ja parantaa joukkoliikennettä.
- Turhat rahareiät tukkoon. Kun rahat ovat vähissä, pitää panna asioita tärkeysjärjestykseen. Tarvitseeko jokaista idyllistä hiekkatietä asfaltoida? Mitä hyötyä oikeasti on Koroistenkaareksi suunnitellusta uudesta tiestä, kun se ei poista ruuhkia eikä lisää liikenneturvallisuutta? Tarvitsevatko poliittiset nuorisojärjestöt todella puolet kaikista nuorisolautakunnan myöntämistä tuista? Tarvitseeko kaupungin oikeasti tehdä kalliita sijoituksia keskustan kunnallistekniikkaan, jotta yksityinen firma voisi rakentaa toriparkin? Näistä puroista muodostuu yhdessä iso virta.
- Elinkaariajattelu. Köyhällä ei ole varaa halpaan. Onko kaupunki ottanut hankinnoissa huomioon esimerkiksi tuotteiden kestävyyden tai energiankulutuksen? Vihreiden Mikko Laaksonen on esittänyt, että Pansion ja Paattisten koulut rakennetaan energiapiheiksi. Rakentamisvaiheessa tämä lisää kustannuksia, mutta säästää tulevina vuosikymmeninä (ja energian hinta kyllä nousee).
- Yhteistyötä yli kuntarajojen. Monissa asioissa yhteistyötä kannattaisi tehdä yli kuntarajojen. Oulun seudulla on perustettu useamman kunnan yhteinen ympäristötoimisto, mikä on parantanut pienten kuntien mahdollisuutta saada monipuolista ympäristötietoa kunnan kehittämiseksi. Harvinaisempiin asiantuntija-ammatteihin pienempien kuntien on vaikea rekrytoida henkilöitä, jotka haluaisivat tehdä töitä ryhmässä kollegoiden tukiverkon ympäröimänä. Turulla on paljon kallista kalustoa mm. teiden talvikunnossapitoa varten. Miksi näiden täytyy pysähytä kuntarajalle?
- Lainsäädäntöä on muutettava. Turun kaupunkiseudulla tulot ja menot eivät jakaudu oikeudenmukaisesti. Turku kantaa vastuunsa kodin tarjoamisesti Suomen kiintiöpakolaisille, järjestää lukiokoulutusta sadoilla naapurikuntalaisille, tarjoaa kulttuuripalveluita sekä hoitaa työllisyyttä houkuttelemalla maanlaajuisia ja maailmanlaajuisia yrityksiä seudulle ja parantamalla niiden toimintaedellytyksiä. Turku myös auttaa vähävaraisia – siinä missä joissain kunnissa sosiaalitoimistosta saa nopean tukipäätöksen vain paikkakunnalta poismuuton tukemiseen. Valtio voi korjata tilannetta jakamalla kunnallisverotuloja sekä asuinkunnan että työssäkäyntikunnan kesken.
- Taloudellisen tietoisuuden lisääminen. Kunta ei toimi tuottaakseen voittoa, mutta sen pitää osata toimia tuhlaamatta. Kuinka monta kertaa sama katu kannattaa kaivaa auki? Miksi Turulla tarvitsisi olla suuria tavaravarastoja, kun tavarantoimittajilla on jo omat varastonsa? Yhdeksi muutokseksi esitän, että harvinaisempien erikoisruokavalioiden kouluruoat valmistetaan keskuskeittiössä, josta ne jaetaan kouluihin. Yksi keittäjä tekee melkein yhtä nopeasti 20 ihmisen ruoat kuin yhdenkin. Näin voitaisiin myös lisätä erikoisosaamista ja laajentaa erikoisruokavaliotarjontaa mm. vegaaniruokaan.
- Hyvä lopputulos vaatii selkeät tavoitteet. Viimeisen neljän vuoden aikana Turussa on tapahtunut harvoja merkittäviä asioita, jotka olisivat auttaneet talousongelmien ratkaisemisassa. Ongelmana on ollut valtuustoryhmien välinen sopimus, jossa luvattiin kaikille kaikkea hyvää eikä keneltäkään mitään pois. Turku tarvitsee selkeän linjan. Vihreiden teema sukupolvien vastuusta on selvä tavoite, johon kuuluu ekologisen ja sosiaalisen tavoitteen lisäksi myös taloudellinen ulottuvuus ja velkaantumisen välttäminen.
- Veronkorotukset? Työn verotuksen kiristäminen ei ole oikea suunta, mutta ei sitä ole myöskään velan ottaminen. Velan ottaminen tarkoittaa vain sitä, että veronkorotuksia siirretään tuonnemaksi jonkun toisen maksettavaksi. Velkaantuminen on vastuutonta, ja siksi verojakin voidaan joutua korottamaan, jos muut keinot eivät auta.
