Archive for April, 2007

Hallitusohjelma ja demokratia

Friday, April 20th, 2007

Hallitusohjelmassa on neljä vaaleihin liittyvää kirjausta. Ne koskevat vaalijärjestelmän uudistusta, eduskuntavaalien ajankohtaa, sähköisen äänestyksen kokeilemista äänestyspaikoilla ja vaalirahoitusta.

Vaalijärjestelmän uudistuksesta on Suomessa puhutta useiden vaalikausien ajan ja useita vaihtoehtoja ongelman korjaamiseksi on ehdotettu. Asiassa on päätetty edetä vaalialueiden pohjalta ja nyt jotain toivottavasti tapahtuu. Mitkä sitten ovat suurimmat ongelmat nykyjärjestelmässä? Julkisuudessa puhutaan sekä suhteellisuudesta että äänikynnyksestä. Nämä kaksi asiaa riippuvat toisistaan, mutta eivät ole aivan sama asia.

Omasta mielestäni suhteellisuuden toteutumisessa on ongelmia. Vasemmistoliitto teki lakialoitteen tasauspaikkajärjestelmästä, joka johtaisi siihen, että suurimmat puolueet menettäisivät kukin muutaman paikan mutta olisi äärimmäisen suhteellinen. Malli on kuitenkin juuri siksi epärealistinen. Onneksi suhteellisuutta korjaa riittävästi myös vaalialuejärjestelmä. Vaalialuejärjestelmä korjaisi paremmin äänikynnysongelman, joka on suhteellisuutta suurempi murhe. Äänikynnysongelma on se, että monet äänestäjät asuvat alueelle, josta valitaan vähän kansanedustajia, ja kannattavat puoluetta, jonka kannatus on keskipieni. Tällaisen äänestäjän valtaa suunnaton epätoivo siitä, että hänen äänellään ei ole mitään mahdollisuuttakaan olla merkityksellinen. Vaalijärjestelmä, joka saa äänestämisen tuntumaan turhalta, on hyvin epäonnistunut vaalijärjestelmä.

Hyvä uudistus on myös eduskuntavaalien ajankohdan siirtäminen huhtikuuhun. Suomi on siitä hyvä maa, että äänestyspäivä on yleinen vapaapäivä, mutta voisivat äänestys- ja vaalikampanjointisää olla parempiakin. Ei siksi, että sillä suoraan olisi vaikutusta äänestysaktiivisuuteen, mutta pitkällä aikavälillä iloisempi kuva politiikasta on tarpeen. Toinen pieni uudistus on sähköisen äänestyksen kokeileminen äänestyspaikoilla. Tämä on OK, mutta vaalit ovat niin merkittävä asia, että ihmisille ei saa antaa mahdollisuutta äänestää kotona nyrkin ja hellan välissä. Näissäkin vaaleissa Pohjanmaalla epäiltiin painostusta kotiäänestyksessä, johon muun muassa vanhuksilla on mahdollisuus.

Vuonna 2007 Suomessa tehdään kansainvälinen tarkastus Vaalirahoituksen toimivuudesta. Hallitusohjelman mukaan tarkastus arvioidaan, mikä tarkoittaa sitä, että jos asiasta nousee julkinen kohu, jokin saattaa muuttua. Tarkastus toivottavasti puuttuu siihen, että vaalirahoituksen julkisuutta ei ole nimeksikään, vaalirahoitusilmoitusten totuudenmukaisuutta ei valvota eikä ilmoitusvelvollisuuden rikkomisesta ole seurauksia.

Vaalien kehittämisestä vastaa oikeusministeriö, jossa ministerinä on vihreiden Tuija Brax.

Hallitusohjelman ulkopolitiikka

Tuesday, April 17th, 2007

Suomen ulkopolitiikassa ei ole tapahtumassa mitään merkittäviä muutoksia. On yhä YK, EU, WTO ja muut kansainväliset liittoumat, joissa Suomi toimii. Suomi myös toimii niissä samoin linjauksin kuin tähän asti. On hyvä, että suorasanaisesti mainitaan Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen tukeminen.

Vihreä kädenjälki tuntuu olevan siinä, että siviilikriisinhallinen merkitys korostuu. Pekka Haaviston YK-kokemus ja Johanna Sumuvuoren rauhanasian tuntemus ovat varmasti olleet valttia tämän inhimillisen ulkopolitiikan korostamisessa.

Kehitysyhteistyörahoista todetaan, että mennään kohti YK:ssa asetettua 0,7 prosentin tavoitetta. Tämä on pettymys monelle vihreälle, koska tarkoitukseen ei ole varattu niin paljon rahaa, että 0,7 prosenttia saavutettaisiin tai päästäisiin edes lähelle. Tämän kanssa joudumme elämään, mutta joka talousarviossa jaetaan myös rahaa, jonka kohteita ei ole vielä valittu. Siksi myös aktiivista vaikuttamista tarvitaan.

Nato-puheet ovat Suomessa kummallisia, niin myös hallitusohjelmassa. “Säilyttää mahdollisuuden hakea Naton jäsenyyttä” – miten sen voisi ulkopolitiikassaan suvereeni valtio menettää? Kirjaus on vain sanahelinää, mutta se antaa aihetta hauskoille ajatusleikeille, ja keksinkin yhden keinon tuon mahdollisuuden menettämiseen: jos Suomi liittyy Naton jäseneksi, Suomi ei voi enää hakea Naton jäsenyyttä. Loogisesti voi siis päätellä, että hallitusohjelman linjauksen mukaan Suomi ei tule liittymään Natoon.

Kaiken kaikkiaan ulkoministerin salkku on aika kevyt eikä painava niin kuin usein uutisoidaan. Ulkopolitiikalla oli toki suuri merkitys Kekkosen-Brežnevin aikaan 1970-luvulla, ja sinne Suomen ulkopolitiikka tuntuu jämähtäneen.

Mitäs tänään kirjoittaisi?

Monday, April 16th, 2007

Enää ei ole vaikeaa keksiä, mistä kirjoittaisi. Vihreät ovat päättäneet mennä hallitukseen, jonka hallitusohjelma on 64 sivua pitkä ja josta löytyy kyllä aiheita vaikka koko vuodeksi. Aionkin siis nyt aloittaa hallitusohjelmaa käsittelevien bloggausten sarjan. (”Jeee!”)

En kuitenkaan kirjoita ohjelmasta vielä nyt, vaan alan kirjoittaa ruotsinkielistä kirjettä. Jos haluat ehdottaa aiheita, niin hallitusohjelma on sivulla http://www.vn.fi/tiedostot/julkinen/hallitusneuvottelut/fi190670.pdf.

Mistä kasvihuonekaasujen päästöt tulevat?

Friday, April 13th, 2007

“Noin 80 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy energiasektorilla, joten velvoitteista selviytyminen vaatii energiapolitiikan uudistamista.” Näin sanailee keskustapuolue vastauksissaan hallitusneuvottelijalle. Keskustalla ajatus on pettänyt taas.

Jos halutaan vaikuttaa kasvihuonepäästöihin, täytyy ymmärtää paremmin, mikä päästöjä aiheuttaa. Energiateollisuus ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen sektori, joka tuottaa energiaa tuottaakseen energiaa. On kysyttävä, missä energiaa kulutetaan. Tässä muutama sektori:

1. Kotitalouksien lämmitys ja jäähdytys. Rakentamalla talot pari prosentia kalliimmalla, voidaan energiaa säästää 70 %. Taloissa, jotka eivät kuulu kaukolämmön piiriin, pitäisi sähkölämmitys kieltää ja suosia maalämpöä sekä pellettiä.

2. Vientiteollisuus. Ennen Nokiaa ja yhäkin Suomen vienti on suhteellisen energiaintensiivistä, mikä on vähän hölmöä, kun ei meillä ole kovin paljon energiavaroja puuta lukuunottamatta. Vientiteollisuudessa voidaan säästää hyvin paljon (lue lisää Oras Tynkkysen kirjasta Vihreä on kasvun väri), ja niin pitää tehdä, vaikka tavallaan vientiteollisuuden päästöt eivät ole Suomen päästöjä – muiden maiden Suomeen kohdistuvan tuonnin päästöt kyllä ovat.

3. Kotitalouksien sähkölaitteet. Hehkulamput vastaan energiansäästölamput vastaan ledit. Standby-tilassa olevat kodinkoneet kuluttavat 10 % kodeissä käytetystä sähköstä. EU:n energiamerkkien käyttöä pitää laajentaa.

4. Kotitaloudet ja julkinen kulutus. Teollisuus ja palvelut (sama asia) kuluttavat energiaa myydäkseen jotain kotitalouksille tai julkisille palveluntuottajille. Kotitalouksien tulee saada paremmin tietoa valintojensa ympäristövaikutuksista. EU:n energiamerkit kertovat kyllä, paljonko kone kuluttaa energiaa, mutta ei sitä, paljonko koneen tai muiden tavaroiden valmistus on kuluttanut energiaa. Omassa taloudessaan voi myös tehdä valintoja aineellisen ja aineettoman kuluttamisen (tai kuluttamatta jättämisen) välillä.

5. Teollisuus. Katso kohdat 2 ja 4. Teollisuutta ei pidä käsitellä omana kategorianaan energian kuluttajien joukossa. Aivan kuten energiateollisuus ei tuota energiaa tuotaakseen energiaa, teollisuudessa ei tehdä tuotteita teollisuutta itseään varten.

Tämän kaiken voi vetää yhteen siten, että yhtäältä energiantuotannon päästöjen vähentämiseksi ei pidä tehdä pelkästään energiateollisuuteen kohdistuvia päätöksiä (Vuotos, ydinvoima yms.) ja toisaalta ei koskaan pidä uskoa väitteitä, joiden mukaan kotitalouksien energiansäästö ei ole merkittävää teollisuuden energiansäästön rinnalla.

Vihreät peikot

Tuesday, April 10th, 2007

Totuus on, että vihreät haluavat ihmisille kivaa eivätkä kurjaa. Vastakkaiset johtopäätökset johtuvat siitä, että vihreiden mielestä länsimainen ihminen ei keskimäärin tarvitse lisää roinaa ja rompetta. Tätä aihetta käsittelee Osmo Soininvaaran uusin teos Vauraus ja aika (lue esipuhe).

Eräs mielenkiintoisimpia yksittäisiä ajatuksia kirjassa oli ilmaisten huvien mainostaminen. Pyöräretket, ruuan laittaminen ystävien kanssa, taistelupetankki… kukaan ei mainosta näitä, koska huvit ovat ilmaisia! Se on yksi syy, miksi harhaudumme kuluttamaan vääriä asioita. Suomalaisten talousongelma ei siis ole se, että jokaisella ei ole varaa pleikkariin. Ongelma on se, että jokainen haluaa oman.

Ovatko nämä ajatukset oikealla vai vasemmalla? Oikeisto ja vasemmisto ovat eri mieltä siitä, kenellä pitää olla rahaa, mutta molemmilla on yhteinen näkemys siitä, että valtion tärkein tarkoitus on edistää talouskasvua ja tuotantoa. Vihreiden näkemys on, että valtion tehtävä on auttaa ihmisiä tulemaan onnellisiksi.

Lopuksi aiheeseen liittyvä kaksikielisyyspläjäys:

Denna planet har – eller rättare sagt hade – ett problem, nämligen följande: dom flesta av dess innevånare var olyckliga större delen av sin tid. Många lösningar på detta problem blev föreslagna, men de flesta handlade på ett eller annat sätt om cirkulationen av små gröna papperslappar, vilket var märkligt efterstom det på det hela taget inte var dom små gröna papperslapparna som var olyckliga.

Ur Liftarens guide till galaxen av Douglas Adams.

Taiteesta

Sunday, April 1st, 2007

Mulla on lääkärintodistus siitä, että olen värisokea ja neuropsykologin paperit että mulla ei ole sävelkorvaa. Arvatkaa, olenko samaa mieltä muiden vihreiden kanssa siitä, että koulussa pitäisi olla lisää taideaineiden opetusta? Ei kaikkien tarvitse olla humanistihörhöjä.

Luultavasti kirjoitan tuosta aiheesta lisää myöhemmin.

I am the storm and I am the wonder
And the flashlights, nigthmares
And sudden explosions

En silti ole epämusikaalinen siinä mielessä, että musiikki ei kiinnostaisi. Ihmisääni, rytmi, erityisesti korkeat äänet ja sanat ovat tärkeitä. Ne energisoivat mielen ja liikuttavat. Röyksoppin “What else is there”-biisissä yhdistyvät kaikki hyvät elementit. Sitä voi luukuttaa tunnin tauotta eikä ala kyllästyttää.

If I am the storm if I am the wonder
Will I have flashlights, nightmares
And sudden explosions

PS. Ari voittaa, mutta sillä on liian heikko ääni, jotta siitä voisi tulla oikea tähti.