Vesa pyysi minulta viiltävää analyysiä vaalien tuloksesta vaalivalvojaisissa. Tässä sitä sitten parhaani mukaan.
Aloitan valtakunnallisesti vasemmistosta. Heinäluoma on tarjonnut SDP:n tappion syyksi sitä, että ihmiset eivät käyneet äänestämässä. Äänestämättömyys ei ole SDP:n tappion syy, vaan se on yhtä kuin SDP:n tappio. Pitää kysyä, miksi ihmiset eivät käyneet äänestämässä SDP:tä. Vastaus ei löydy mainoskampanjoista vaan teoista. Kun puolue puhuu kauniita mutta pettää kannattajansa, sen on turha kuvitella menestyvänsä kovin hyvin.
Ihmisten pettymys nimenomaan SDP:n hallituspolitiikkaan selittää myös Vasemmistoliiton äänisaaliin. Oppositiossa hallitusta arvostellut Vasemmistoliitto ei kärsinyt SDP:n kaltaista rökäletappiota. Vasemmistoliiton menetykset ovatkin ymmärrettävissä yksin äänestäjien siirtymisellä luonnollisen poistumisen kautta autuaampiin vaalipiireihin.
Oikeiston menestystä näissä vaaleissa on jokseenkin liioteltu. Kyse on suurelta osin siirtymästä Keskustan ja Kokoomuksen välillä, mikä sai alkunsa jo presidentinvaaleista. Kokoomus sai noin 98 000 uutta ääntä, mistä Keskustan tappio selittää puolet. Vaalipiireittäin tarkasteltuna keskustan tappiolla ja kokoomuksen voitolla on selvä korrelaatio. Toinen puolikas selittyy sillä, että kokoomus on saanut kannattajansa entistäkin paremmin liikkeelle.
Perussuomalaisten kannatuksesta on kohistu jonkin verran. Perussuomalaisten kannalta tilanne näyttää hyvältä siinä mielessä, että heidän kannatuksensa nousi tasaiselle 2,5–5,5 prosentin tasolle koko maassa. Jos taas tarkastellaan eduskuntapaikkoja, tilanne ei näytä niin hyvältä. Perussuomalaiset menettivät Helsingissä yhden pellen ja voittivat Pirkanmaalla toisen. Uudellamaalla puolue sai yhden paikan lisää, mutta vain puheenjohtajansa ansiosta. Pohjois-Savon ehdokas taas meni läpi Kokoomuksen äänillä eikä omilla.
Lopulta vihreät. Vihreiden paikkamäärään voi olla maltillisen tyytyväinen. Pirkanmaan ja Pohjois-Karjalan menettäminen oli odotettavissa. Sitä vastoin ei ollut varmaa, että menetystä voitaisiin paikata muualta. Varsinais-Suomi ja Helsinki onnistuivat kuitenkin kannatuksen nostamisessa. Yksi kolmesta taktisesta vaaliliitostakin onnistui. Taktinen puoli meni sikälikin nappiin, että Etelä-Savossa vihreä meni läpi vasemmistoliiton äänillä ja Pohjois-Savossa vasemmistoliittolainen meni läpi vihreiden äänillä. Oikeudenmukaisuus toteutui, mutta vaalijärjestelmää on muutettava, jotta taktisten vaaliliittojen tarve poistuisi.
Varsinais-Suomessa vihreät saivat lisäpaikan, mikä on aivan mielettömän hienoa. Pelkästään positiivista sanottavaa Varsinais-Suomen tuloksestakaan ei silti ole. Toinen paikka lepää pelkästään Turun seutukunnan tuloksen varassa. Positiivista on se, että seutukunnalla menestystä saatiin muuallakin kuin Turussa. Turunmaalla ja Vakka-Suomessa kannatus nousi myös hieman. Loimaan seutukunta oli pettymys. Vaikka meillä oli Loimaalta erittäin hyvä ehdokas, juuri Loimaalla kärsimme tappion ja muissa seutukunnan kunnissa saimme tasan yhtä paljon ääniä kuin viime vaaleissa. Salo oli pahin pettymys. Salon seutukunnassa kannatuksemme pitäisi olla nousussa, mutta tilanne on aivan päinvastainen. Kunnallisvaalien murskatappiosta sentään palaudittiin, mutta kaksi Salon seudun ehdokasta olisi saattanut olla tarpeen.
