Joukkoliikenteestä on tehtävä kilpailukykyinen. Se on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, jota ilman länsimaat eivät voi vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä vain noin viidennes matkoista tehdään joukkoliikenteellä, joten joukkoliikenne on tappiolla. Kilpailukyvyn parantaminen ei ole rakettitiedettä. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että hinta-laatu-suhdetta on parannettava. On joko alennettava hintaa, parannettava laatua tai molempia.
Mielestäni joukkoliikenteen kehittämisessä tärkeintä on laatu. Tämä tulee tehdä ensinäkin lisäämällä bussivuorojen määrää ja poikittaislinjoja. Toiseksi on varattava busseille omia kaistoja ja annettava liikennevaloetuuksia. Kolmanneksi joukkoliikenteen käyttöä on helpotettava pysäkkikohtaisilla aikatauluilla ja kunnollisella netin reittioppaalla. Tärkeää on myös, että bussilippujen hinnat eivät saa nousta nopeammin kuin yksityisautoilun hinta. Miksi kuitenkin olen sitä mieltä, että tarvetta lipun hinnan alentamiseen ei ole?
Tällä hetkellä yksi matka Turussa maksaa matkustajalle keskimäärin 0,95 € ja kaupunki tukee matkaa lisäksi 0,50 €. Matka omalla autolla Turun sisällä maksaa kaikki kulut huomioiden varovaisesti arvioiden 3 euroa. Joukkoliikenne ei häviä hinnassa vaan laadussa. Jos vain edullisuus houkuttelisi autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi, Turussa ei olisi yksityisautoilua.
Joukkoliikenteessä heikko laatu tarkoittaa nimenomaan hitautta ja pitkiä vuorovälejä. Aamulla tai iltapäivällä väsyneenä ei työmatkalla haluaisi käyttää yhtään ylimääräistä minuuttia liikenteessä tai bussipysäkillä hytisemässä. Tavoitteena tulisi olla, että suurin osa turkulaisista asuisi korkeintaan 400 metrin päässä sellaisesta bussipysäkistä, josta kulkee bussi kymmenen minuutin välein ruuhka-aikaan. Ne, jotka nyt tekevät työmatkat autollaan, eivät halua siirtyä käyttämään halpaa ja huonoa joukkoliikennettä vaan hyvää ja kohtuuhintaista.
