Archive for the ‘Liikenne’ Category

Joukkoliikenteen kilpailukyky

Monday, October 20th, 2008

Joukkoliikenteestä on tehtävä kilpailukykyinen. Se on yksi tärkeimmistä toimenpiteistä, jota ilman länsimaat eivät voi vähentää hiilidioksidipäästöjä 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tällä hetkellä vain noin viidennes matkoista tehdään joukkoliikenteellä, joten joukkoliikenne on tappiolla. Kilpailukyvyn parantaminen ei ole rakettitiedettä. Se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että hinta-laatu-suhdetta on parannettava. On joko alennettava hintaa, parannettava laatua tai molempia.

Mielestäni joukkoliikenteen kehittämisessä tärkeintä on laatu. Tämä tulee tehdä ensinäkin lisäämällä bussivuorojen määrää ja poikittaislinjoja. Toiseksi on varattava busseille omia kaistoja ja annettava liikennevaloetuuksia. Kolmanneksi joukkoliikenteen käyttöä on helpotettava pysäkkikohtaisilla aikatauluilla ja kunnollisella netin reittioppaalla. Tärkeää on myös, että bussilippujen hinnat eivät saa nousta nopeammin kuin yksityisautoilun hinta. Miksi kuitenkin olen sitä mieltä, että tarvetta lipun hinnan alentamiseen ei ole?

Tällä hetkellä yksi matka Turussa maksaa matkustajalle keskimäärin 0,95 € ja kaupunki tukee matkaa lisäksi 0,50 €. Matka omalla autolla Turun sisällä maksaa kaikki kulut huomioiden varovaisesti arvioiden 3 euroa. Joukkoliikenne ei häviä hinnassa vaan laadussa. Jos vain edullisuus houkuttelisi autoilijoita joukkoliikenteen käyttäjiksi, Turussa ei olisi yksityisautoilua.

Joukkoliikenteessä heikko laatu tarkoittaa nimenomaan hitautta ja pitkiä vuorovälejä. Aamulla tai iltapäivällä väsyneenä ei työmatkalla haluaisi käyttää yhtään ylimääräistä minuuttia liikenteessä tai bussipysäkillä hytisemässä. Tavoitteena tulisi olla, että suurin osa turkulaisista asuisi korkeintaan 400 metrin päässä sellaisesta bussipysäkistä, josta kulkee bussi kymmenen minuutin välein ruuhka-aikaan. Ne, jotka nyt tekevät työmatkat autollaan, eivät halua siirtyä käyttämään halpaa ja huonoa joukkoliikennettä vaan hyvää ja kohtuuhintaista.

Autot ajavat ihmiset kauas

Tuesday, June 17th, 2008

Kaupunkien kehityksen yksi suurimmista tragedioista on se, että suuri osa nuorista perheistä muuttaa pois keskustasta, kun perheeseen syntyy lapsia. Ei kuitenkaan ole olemassa keskipakoisvoiman kaltaista luonnonlakia, joka vääjäämättä johtaa keskustan näivettymiseen ja lapsiperheiden muuttamiseen pois kaupungista.

Keskusta autioituu lapsiperheistä, koska perheet haluavat asua alueilla, joissa lapsille on enemmän tilaa kuin autoille. Samaan aikaan keskustat suunnitellaan tavalla, joka ei vastaa käsitystämme asioiden tärkeysjärjestyksestä: keskustassa autot tulevat ennen lapsia.

Keskustan liikennejärjestelyissä ei piitata pienten lasten turvallisuudesta, ja kortteleiden sisäpihoilla leikkipaikkoja on sen verran, mitä autopaikoilta tilaa jää. Keskustassa, jossa oman auton tarve on vähäinen, autot kuitenkin hallitsevat - ja ajavat ihmisiä kauas pois.

Jotta kaupungin keskustoista tulisi elinvoimaisia, ne on suunniteltava aivan uudella tavalla. Sääntönä tulisi olla, että lapsille varataan tilaa aina vähintään yhtä paljon kuin autoille. Kortteleiden sisäpihoja pitää muuttaa viihtyisämmiksi ja vihreämmiksi ja puistoista pitää tehdä entistä houkuttelevampia.

Melua, ilmansaasteita ja liikenneturvattomuutta on torjuttava laskemalla ajonopeuksia ja rakentamalla pyöräkaistoja katujen molempiin laitoihin vaikka parkkipaikoista tinkien. Kaupunkisuunnittelussa tulee käytännössä näkyä, että lapset ovat tärkeysjärjestyksessä ensimmäisinä.

Tämä kirjoitus on tehty yhdessä Elina Rantasen kanssa ja julkaistu Turun Sanomissa 14.6.2008

Kaupunki-intiaaneilla väärä kohde

Thursday, March 13th, 2008

(Julkaistu Turun Sanomissa 12.3.2008)

Turussa on ilmestynyt Asvalttiviidakon intiaanit -niminen ryhmä, joka vastustaa ilmastonmuutosta tyhjentämällä city-maastureiden renkaita. Ilmastonmuutoksen vastustamiseksi tarvitaan voimakkaita keinoja, mutta kaupunki-intiaanien kohteet ja keinot ovat vääriä.

Kaupunkimaasturit ovat turhanpäiväisiä ökyautoja, joiden päästöt ovat poskettomat ja ne edustavat täydellistä piittaamattomuutta yhteisestä elinympäristöstämme. Ne ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu.

Suurin osa liikenteen hiilidioksidipäästöistä tulee yhä aivan tavallisista, keskikokoisista perheautoista, joiden määrä on kasvanut nopeasti. Niinpä kaupunkimaastureiden renkaiden tyhjentäminen kääntää huomion pois todellisesta ongelmasta.

Vaikka Turun seudulla liikenteen ongelmat näkyvät kymmeninä tuhansina autoina, ei syyttävä sormi voi osoittaa ainoastaan ratin ja penkin väliin. Kaikesta mielikuvamainonnasta huolimatta autoilu on useimmille ihmisille enemmän liikkumisen pakkoa kuin liikkumisen vapautta.

“Autopuolueiden” valtuutetut Turun seudulla pakottavat autoiluun ja epäekologisiin valintoihin rakennuttamalla kaupunkeja ja kuntia, joissa ihmiset asuvat kaukana toisistaan ja palvelut sekä työpaikat ovat kaukana ihmisistä.

Kehittyneillä mailla on tarve vähentää päästöjään 80 % vuoteen 2050 mennessä. Tämä tavoite koskee myös liikennettä. Voidaan siis sanoa, että yksityisautoilun hinnan nousu ei ole pysähtynyt ja että autokaupungin rakentaminen tulee käymään kalliiksi.

Turun seudun päättäjien on ymmärrettävä ilmastonmuutoksen haaste ja alettava rakentaa kaupunkiseutua joukkoliikenteen varaan. Myös kaupunki-intiaanien olisi käytävä tarmolla suurten rakenteiden kimppuun sen sijaan, että purkavat energiaansa yksittäisiin ökyautoilijoihin.

Hirvensalolaiset bussiin

Friday, March 30th, 2007

Hirvensalon, Satavan ja Kakskerran asukasmäärää ollaan kolminkertaistamassa. Näille saarille menee yksi nelikaistainen silta, jonka väitetään jo nyt olevan tukossa. Puistattava ehdotus on ollut, että saarilta mantereelle rakennetaan toinen silta aivan luonnonsuojelualuen, Katariinanlaakson, vierestä.

Katariinanlaaksossa on mukava kävellä pitkin luontopolkua. Ruskeakalliolla voi pysähtyä kallion päälle ja katsoa korkealta Hirvensaloon yli Pitkänsalmen sinisen veden. Vastarannalta ei erota yhtään taloa tai mitään ihmisen rakentamaa. Autojen melukin kuuluu vaimeana kaukaa. Toistaiseksi se tulee kaukaa.

Hirvensalossa asuu pääasiassa rikkaita ihmisiä, joiden perheissä on 1,7 lasta, koiraa ja Volvoa (tai jotain kalliimpaa). Joukkoliikenteen edistäminen ei onnistu vain puheella. Tarvitaan kunnon toimenpiteet:

  1. Hirvensalonsillalle pitää saada joukkoliikennekaista, mikä tekee bussista houkuttelevan ja nopean vaihtoehdon ruuhka-aikaan.
  2. Uudet asuinalueet on rakennettava nykyisten joukkoliikennereittien varrelle ja joukkoliikennetiheyttä on lisättävä. Kukola on yksi suurimmista nykyisistä asuinalueisa ja sinne menee busseja vain kerran tunnissa. Toiselle suurelle alueelle Haarlaan hieman harvemmin kuin kahdesti tunnissa.
  3. Sillalle on asennettava tietulli. Hirvensalon liikennettä on helppo valvoa, joten ratkaisu on teknisesti helppo. Tietullilla voidaan rahoittaa Hirvensalon joukkoliikennettä.

Jos minä saisin päättää – ja ainakin saan vaikuttaa – Hirvensalon tietullista ja bussiliikenteen kehittämisestä tulisi yksi kohta seuraavaan kunnallisvaaliohjelmaamme.