Archive for the ‘Pop’ Category

Paskat Kokoomus mikään sinivihreä puolue ole

Thursday, December 13th, 2007

Tämän päivän kahden uutisen kunniaksi aggressiivia ja tuulivoimapolitiikkaa.

Katainen pelottelee, että tuulivoiman määrän 10-kertaistaminen maksaa yli 600 miljoonaa euroa investointitukena. Keskusta on esittänyt tuulivoiman määrän 20-kertaistamista ja vihreät vielä enemmän. Mutta käyttääkö Katainen vääriä argumentteja tarkoituksella vai hölmöyttään?

Suomessa on suunnattomasti tuulivoimapotentiaalia eikä kapasiteetin 20-kertaistaminen olisi temppu eikä mikään. Kataisen pitäisi myös tietää, ettei kukaan esitä tuulivoiman lisärakentamisesta investointitukien avulla vaan ns. syöttötariffeilla, jotka eivät maksa valtiolle mitään, vaan syöttötariffin maksavat kaikki sähkönkäyttäjät yhteensä.

Saksassa tuulivoiman osuus on 7 % sähköntuotannosta ja syöttötariffit ovat nostaneet sähkön hintaa 0,1 %. Syöttötariffit ovat Eurooppalainen tapa tukea uusiutuvaa energiaa ja Suomi on yksi niistä harvoista maista, jotka eivät tue uusiutuvaa energiaa syöttötariffeilla.

Jo hallitusneuvotteluissa Kokoomus vastusti tuulivoimaa ja nyt Katainen jatkaa puolueensa selkeää mutta vastuutonta ympäristöpolitiikkaa. Kokoomuksen puheet sinivihreydestä ja ympäristöasioista välittämisestä ovat selvästi paskapuhetta — aivan kuten se toinenkin vaalilupaus.

Taiteesta

Sunday, April 1st, 2007

Mulla on lääkärintodistus siitä, että olen värisokea ja neuropsykologin paperit että mulla ei ole sävelkorvaa. Arvatkaa, olenko samaa mieltä muiden vihreiden kanssa siitä, että koulussa pitäisi olla lisää taideaineiden opetusta? Ei kaikkien tarvitse olla humanistihörhöjä.

Luultavasti kirjoitan tuosta aiheesta lisää myöhemmin.

I am the storm and I am the wonder
And the flashlights, nigthmares
And sudden explosions

En silti ole epämusikaalinen siinä mielessä, että musiikki ei kiinnostaisi. Ihmisääni, rytmi, erityisesti korkeat äänet ja sanat ovat tärkeitä. Ne energisoivat mielen ja liikuttavat. Röyksoppin “What else is there”-biisissä yhdistyvät kaikki hyvät elementit. Sitä voi luukuttaa tunnin tauotta eikä ala kyllästyttää.

If I am the storm if I am the wonder
Will I have flashlights, nightmares
And sudden explosions

PS. Ari voittaa, mutta sillä on liian heikko ääni, jotta siitä voisi tulla oikea tähti.

Hyvähköä turhuutta

Saturday, March 24th, 2007

Perjantain Helsingin Sanomat uutisoi laajasti torstaina käydyn Idols-kisan tapahtumia. Ari oli uppiniskainen, Kristian putosi ja sillä yhdellä oli huono ääni. Tähänkö on menty? Näinkö alas ovat laatulehdet pudonneet?

Vai onko sittenkään kyse huonosta asiasta, sillä eihän ole hyväksi, jos hömpästä kirjoittavat ainoastaan iltapäivälehdet. Tuntuu luontevalta ajatella, että laatujournalismi on tutkivaa, kriittistä, itsekriittistä ja monipuolista mutta että laatujournalismin aihepiiri ei ole rajattu.

Turhaahan Idols-kisan uutisointi on eikä se ollut edes laatujournalismia mutta ei niin huonoakaan. Toivottavasti aamupalalla silti luettiin oikeitakin uutisia.

Big Brotherin voittaja äänestettiin väärin

Monday, December 4th, 2006

En protestoi äänestyksen tulosta vastaan, mutta äänestystapa oli väärä. Saattaa tuntua itsestäänselvältä ratkaisulta, että eniten ääniä saanut voittaa, mutta kuitenkaan tällä äänestystavalla ei voida varmistaa, että suosituin voittaa tai että epäsuosituin ei voita.

Mitä jos voittaja olisi saanut 26 % äänistä, ja loput 74 % olisivat inhonneet voittajaa sydämensä kyllyydestä? Täysin mahdollista. Mitä jos kaikki 74 % olisivat olleet yksimielisiä siitä, että ennemmin ehdokas X kuin voittaja? Sillä ei olisi ollut tulokseen mitään vaikutusta, vaikka voisi kuvitella, että voittamisella ja suosiolla olisi aika paljon tekemistä keskenään.

On olemassa muitakin tapoja äänestää yksi voittaja. Kahden kierroksen äänestykset ovat huonoja, kuten presidentinvaaleista voi huomata, joten hylätään kaksivaiheinen enemmistövaali Big Brotherissa ja toivottavasti laajemminkin. Sen sijaan nostan eri äänestystapojen joukosta seuraavan kahden kärjen:

Näillä tavoilla olisi pitänyt Big Brotherin voittaja valita – jos asialla olisi mitään merkitystä.

Kumpi kättelee talousjohtajaa?

Sunday, November 19th, 2006

G20-maiden kokousta on käyty Australiassa. Suomen valtiovarainministeri pääsee osallistumaan kokoukseen EU:n puheenjohtajamaan edustajana. Asiasta kertoo Helsingin Sanomat seuraavaa:

“Heinäluoman kokousreissu oli tavanomaista elämyksellisempi, sillä hän pääsi sunnuntaina irlantilaisbändi U2:n konserttiin ja jopa kättelemään sen keulahahmoa, megatähti Bonoa.”

Bonon elämän kohokohta ei tainnut olla se, kun hän pääsi kättelemään Suomen Al Gorea…

Miten boikotoida MTV3:sta?

Monday, November 13th, 2006

Boikotoiminen on taitolaji. Se pitäisi pystyä tekemään niin, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa itselle. Ennen kaikkea se pitäisi tehdä niin, että boikotin edessä taipuminen on yhtiölle parempi vaihtoehto kuin boikotti. Tällä kertaa ongelmani on ensin mainittu.

Tämä ongelma sai alkunsa MTV3:n uudesta “miestenkanavasta”, jota mainostetaan sillä, että silä on sotaa, väkivaltaa ja urheilua ja että sillä ei ole ihmissuhdeasioita, ympäristöasioita eikä “kikattavia seksuaalivähemmistöjä”. MTV3 – haistakaa huilu! (Lue lisää Heikki Korpelan blogista.)

MTV3 kuuluu Bonnerin konserniin, jonka muita tuotteita Suomessa ovat:

Muutamat näistä ovat helppoja kohteita: Tammen julkaisemia kirjoja ei osteta vaan lainataan. Tieteen kuvalehti käydään lukemassa kirjastossa tai vaihdetaan Tiede-lehteen. Kotimikroa nyt ei pitäisi muutenkaan lukea eikä Radio Novaa kuunnella, koska parempiakin vaihtoehtoja on. National Geographic luetaan korkeintaan kirjastossa.

Mutta ei se ole niin helppoa. Ei voi vaihtaa kanavaa nähdäkseen MTV3:n ja SubTV:n ohjelmat. Keksin ainoastaan kolme ratkaisua: 1. Jätetään huonot ohjelma katsomatta (muutenkin terveellistä ja näitähän riittää). 2. Katsotaan uutiset Yleltä. 3. Ei kerta kaikkiaan katsota mainoksia.

Jaetaan ideoita. Kerro mitkä ovat sinun boikottikeinosi?

Sarjakuvia ja itsekseen puhumista

Thursday, November 9th, 2006

Kouluopetuksen tueksi on kaksi mainiota temppua tai tapaa, joiden avulla voi oppia kieltä paremmin, mutta joista ei paljon puhuta. Alla mainitut niksit perustuvat kvasitieteellisen havainnointiin ja otokseen, jonka koko on 1, mutta uskon, että näistä on oikeasti hyötyä

Ensimmäinen temppu on sarjakuvat. Sarjakuvia halveksitaan opetuksessa turhaan, sillä niillä on kaksi ylivertaista ominaisuutta. Ensinäkin niiden avulla oppiminen muistuttaa luonnollista kielen oppimista. Sarjakuvissa yhdistyy lukijan havainnot maailman tapahtumista ja tilanteissa käytetyistä sanoista. Tällä tavalla opitut sanat menevät syvälle muistiin ja tällä tavalla voi itse oppia sanoja niiden asiayhteyksissä.

Toinen hyvä puoli sarjakuvissa on, että niitä jaksaa lukea, koska niitä ymmärtää pienelläkin sanavarastolla. (Itse asiassa joitain ymmärtää tyystin ilman sanavarastoa). Tämän vuoksi sarjakuvia jaksaa lukea ja tuttua sekä puolituttuakin sanastoa tulee kerrattua moneen kertaan. Sanakirjasta kun vielä tarkastaa pari sanaa per sivu, niin kielitaito kasvaa kohisten.

Toinen tapa oppia kieltä on hullumpi: on puhuttava itsekseen. Riittää, että toistaa itsekseen jotain fraasia. Qu’est-ce que vous mangez? Добрый день, госпадин Мухин. In letzten Gangen in die Kühe passieren haben. Tämä on tehtävä näytellen, eläytyen.

Toistamalla fraaseja oppii ääntämään kieltä oikein. Kun oppii ääntämään oikein, oppii kuulemaan kieltä oikein ja oppii kirjoitetun ja puhutun kielen välisen yhteyden. Nämä ovat välttämättömiä taitoja, jos haluaa oppia kielen.

Näytteleminen, eläytyminen on tärkeää. Toisen kielen puhuminen ei ole suomen kääntämistä. Toisen kielen puhuminen on toinen identiteetti, toinen minä. Se ei ole sen enempää valhe kuin elämä muutenkaan, vaan minuus ja kieli liittyvät kiinteästi toisiinsa ja minän syntyminen on roolileikkejä toisen perään. Sitä paitsi kieltä on järjetöntä erottaa kulttuurista, jossa sitä puhutaan. On esimerkiksi hölmöä väittää, että ranskalaiset teitittelevät enemmän kuin suomalaiset. Ranskalaiset käyttävät enemmän sanaa vous kuin tu ja suomalaiset enemmän sanaa sinä kuin te, mutta ei näitä voi verrata suoraan kääntäen.

Kahta älä siis vaihda: sarjakuvia ja itsekseen puhumista.